naudat

Nautamme ovat itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Joukossa on yksi Simmental rotuinen lehmä, jonka Ari sai vasikkana syntymäpäivälahjaksi veljeltään.     Se on karjan ainoa sarvellinen yksilö. Emolehmiä on 8 - 9 ja niiden seurana aikuinen sonni. Eläimet elävät lajinmukaisesti laumana, jossa sonni astuu lehmät laidunkauden alussa kesäkuulla ja vasikat syntyvät yhdeksän kuukauden kuluttua maalis-huhtikuussa. Vasikat elävät emojensa kanssa juoden niiden maitoa 6-8 kk ikäisiksi saakka. Välillä lypsämme yhtä tai kahta lehmää kylän omiin tarpeisiin, jos lehmältä on jo vasikka vieroitettu tai sen maitoa riittää yli vasikan tarpeen. Demeter naudanlihaa myymme suoraan tilalta. kts. tuotteet

"Lehmä varsinaisesti tekee maatilasta organismin. Lehmien oikea lukumäärä on suhteessa maatilalla syntyvän rehun määrään. Lehmä aloittaa rehun sulattamisen jo suussaan ja siitä se jatkuu eteenpäin. Märehtiessään lehmä kohottaa kasviaineksen sielulliselle tasolle, millä se aistii, maistaa ja analysoi sen. Lehmän lanta on erinomaista lannoitetta juuri siksi, että siinä on lehmän omaa olemusta mukana. Sen tähden sillä on valtava, aivan omaa luokkaansa oleva lannoitusvoima. Kyseessä on läpeensä sielullistunut aine, ei pelkästään elävä kuten humus."          Manfred Klett, Kotieläimet ja me

Lehmät Hikka ja Hiiri ja Hiiren vasikka Minni kesällä 2015.  Taustalla oikealla näkyy lehmien pihatto.

Lehmät Hikka ja Hiiri ja Hiiren vasikka Minni kesällä 2015.  Taustalla oikealla näkyy lehmien pihatto.

 
Pilvi uuhi imettää karitsoitaan Unnaa ja Ulpukkaa. Niiden veljet Uolevi ja Untamo ovat toisaalla pässilaitumella. Laidun on Kurjen vanha niitty, jota ei ole laidunnettu vuosikymmeniin. Eläimemme tekevät siellä tärkeää maisemanhoitotyötä ennallistaen kasvillisuutta.

Pilvi uuhi imettää karitsoitaan Unnaa ja Ulpukkaa. Niiden veljet Uolevi ja Untamo ovat toisaalla pässilaitumella. Laidun on Kurjen vanha niitty, jota ei ole laidunnettu vuosikymmeniin. Eläimemme tekevät siellä tärkeää maisemanhoitotyötä ennallistaen kasvillisuutta.

suomenlampaat

Lampaamme ovat alkuperäisrotuisia suomenlampaita kaikissa kolmessa värissä; ruskeina, mustina ja valkoisina. Vuonna 2016 meillä on 18 astutettua uuhta, viisi nuorta uuhta ja kolme pässiä. Karitsat syntyvät maaliskuussa. Suomenlammas saa erittäin hedelmällisenä rotuna keskimäärin 2 - 4 karitsaa. Tilamme ennätys on rakkaan Ruusumme kuuden karitsan vuonue, josta kaikki olivat hyvän kokoisia ja elinvoimaisia. Lampolan vuodenkierrossa emot ja karitsat viettävät pari ensimmäistä kuukautta yhdessä lampolassa. Laitumelle siirryttäessä pässikaritsat vieroitetaan emoistaan niiden tullessa sukukypsiksi. Pässeillä on oma laidun, jossa nuoret pässit ovat isäpässien kanssa. Teuraskaritsat lähtevät teuraaksi suoraan laitumelta syys-lokakuun vaihteessa. Samaan aikaan uuhet tulevat sisälle ja alkaa astutuskausi. Demeter karitsanliha myydään suoraan tilalta. kts. tuotteet

Lammas on upea eläin ja tuottaa lihan lisäksi villaa ja taljoja. Sanotaan, että sillä on kyky sitoa auringon välittämää taivaan lämpöä villaansa ja siksi meidän on niin hyvä olla pukeutuessamme aitoon villaan. Kurjen lampaiden villa jalostetaan kehräämössä 100% villalangaksi, hahtuvalangaksi ja -levyksi. Villaa ja taljoja saa ostaa suoraan tilalta. kts. tuotteet

Lisää aiheesta: Kylpevät kanat ja sarvipäälehmät - kotieläinten hyvinvointi ja sen haasteet, Katarina Rehnström

 

Maatiaiskanat

Kurjen kanaroduksi valikoitui Kiuruvetinen maatiaiskana, jonka nuorikot hankimme alkuperäisrotujen säilyttämisohjelmaan sitoutuneelta Ahlmanilta. Kanojemme monimuotoisuus on sittemmin lisääntynyt, kun saimme vuonna 2014 lahjoituksena Piikkiön kantaa olevat kolme kukkoa ja neljä kanaa ja vuonna 2015 neljä Isa Brown rotuista kanaa. Kanoja on kaikkineen parikymmentä, joten niiden munat kuluvat kylänväen omissa keittiöissä.

Kanamme asustavat talvet vanhaan navettaan rakennetussa kanalassa ja kesällä ne ovat vapaana pihapiirissä. Ensi kesälle olemme hankkineet mobiilikanalan, joka mahdollistaa kanojen peltolaidunnuksen. Traktorilla siirrettävää kanalaa liikutellaan laidunlohkolta toiselle lehmien ja lampaiden kanssa vuorotellen, jolloin kanat nokkivat kärpästen toukkia ja munia lantakasoista ja siten osaltaan pitävät kärpästen määrää kurissa. Samalla ne kuopsuttavat maan pintaa, mikä tekee maalle hyvää.

Kokemus puutarhan kesältä 2015 on, että omenapuussa, jossa kanat viettivät yönsä oli vähemmän pihlajanmarjakoin vioituksia kuin muisssa puissa. Lajien runsaus eli biodiversiteetti lienee tässä auttanut luontoa löytämään tasapainon tuhohyönteisten määrän ja niitä syövän kanan yhteiselossa.

Lisää aiheesta: Luomukanan hoito, Katarina Rehnström

Kullervo kukko puutarhassa kanarouvien kuopsutellessa taustalla.

Kullervo kukko puutarhassa kanarouvien kuopsutellessa taustalla.